Kolmisiipinen kulttuuriperinnön, kuvataiteen- ja mediakasvatuksen työpaja:
Kuperkeikka ja ProjekTori

Taustaa

Oppilaille tulisi opetussuunnitelman taustalla olevan ihmiskäsityksen mukaan tarjota mahdollisuus oman kokemuksen, aistien ja havainnon harjoittamisen avulla omakohtaiseen tiedon hankintaan ja sen kuvaamiseen. Opettajien tulisi tutkia ja seurata aikaansa ja kehittää opetustaan kulttuuriperinnön vankalle pohjalle rakentaen. Opetus tulisi suunnata kulloistenkin oppijoiden ja oppimisympäristöjen tarpeisiin. Opetushallituksen tavoitteena on, että jokainen koululainen esiopetuksesta alkaen saisi kulttuuriperinnön opetusta. Jos taide nähdään maailmankuvan ja oman paikan hahmottamisen välineenä, koulun muusta tiedon käsittelystä poikkeavana menetelmänä tavoittaa ja välittää merkityksiä, kysymys taiteen paikasta koulussa on yhteiskunnallinen ja poliittinen1.

Kuvataide ja kulttuuriperintökasvatuksen työpaja KUPERKEIKKA2sekä mediakasvatuksen työpaja ProjekTori3 pyrkivät vastaamaan niihin puutteisiin, joita Kokkolan perusopetuksen kuvataiteen opetussuunnitelmaa käsitelleessä toimintatutkimuksessa4 sekä kulttuuristrategian tutkimuksessa on tullut esille.

Kokkolassa kuvataiteen tuntimäärä on vähäinen, varsinkin suunniteltujen leikkausten jälkeen. Esimerkiksi musiikkiluokkien 1 kuvataiteen viikkotunti ei riitä millään opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen! Monien kuvataideopinnot loppuvat 7. luokan jälkeen, vaikka ops on laadittu 5-9-luokille. Keinoja ja lisäaikaa asian korjaamiseen on etsittävä eheyttävistä aihekokonaisuuksista. Luokan- tai aineenopettajilla ei kuitenkaan ole aikaa ja muita resursseja tällaisten elämyksellisten työpajojen ja kokonaisuuksien suunnitteluun ja hankkeistamiseen.

Tarve:
Media-, kulttuuriperintö- ja kuvataidekasvatus perusopetuksessa kulkee Kokkolassa ”jälkijunassa”.
- Toiminnallisuuden vaatimus: Valtakunnallisesti perusopetusta moititaan liiasta teoreettisuudesta ja oppilaiden kouluviihtyvyys Suomessa on Pisa-tutkimuksen mukaan Euroopan huonointa.
- Perusopetusta syytetään sirpaletiedon antamisesta.
- Monilta opettajilta puuttuvat uuden opsin mukaiset media- ja aineenhallintataidot
(kuvis , ai, historia, koska opettajankoulutuksessa on saatu vain 2 ov:n aineopetus eikä täydennyskoulutus ole tavoittanut. Opsin sisältö oli tutkimuksen mukaan epäselvä.

- Opettajat tarvitsevat lisää valmiuksia vuorovaikutukseen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ( Niemi 2000, 179-180).

Toukokuussa julkaistun väitöstutkimuksen1 mukaan kaikenikäisten mediatietoutta on lisättävä. Mm. median toimintaperiaatteiden tunteminen on olennainen osa medialukutaitoa. Myös OPM on tehnyt ehdotuksen laajasta kansallisesta mediakasvatusohjelmasta vuosina 2008-2011.

Ratkaisu

Ajatuksenamme on, että edellä kuvattu ongelma ratkaistaan toiminnallisella ja luovuutta tukevalla PAJATOIMINNALLA. Pajaa tarjotaan ensimmäisessä vaiheessa suomen- ja ruotsinkielisille erityisluokille sekä viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille ns. kummitoimintana. Tämä ns. kolmisiipinen kulttuuriperintö-, kuvataide- ja mediakasvatusmylly pyörisi, työn uudelleenjärjestämisellä, oman kaupungin kulttuuri- ja sivistystoimen henkilöstön vauhdittamana:
KM, TaM, luokan- ja kuvataideopettaja Auli Palosaari
KM, mediaekspertti Pertti Kuosmanen
FM, museolehtori Lauri Skantsi.

Museo on valmis irrottamaan museolehtori Lauri Skantsin museopedagogiikkaan. Pertti Kuosmanen ja Auli Palosaari tarvitsevat sijaisen luokkiinsa kolmen kuukauden ajaksi lukuvuoden 2007-2008 aikana.

Kuperkeikalle ja ProjekTorille tarvitaan oma fyysinen ja asianmukaisesti varustettu työtilansa, johon kummiluokka voi tulla päiväksi kerrallaan työskentelemään. Aiheeseen voi olla etukäteistehtäviä koululla ja jälkikäteen esim. kirjoitus- tai harjoitustehtäviä.

Toiminta-ajatus

Kuperkeikan toiminta tapahtuu uutta opetussuunnitelmaa opettajille ja oppilaille avaavassa työpajassa (esim. Väriopin työpaja ja kotiseututuntemusta lisäävä draama ;”Chydeniuksen pappilan päiväkahvit”.) Toiminta toteutetaan vuorovetoisesti mediapajan kanssa. Mediapaja on mahdollista tuoda myös "salkuissa" eri kouluille. Näin oppilaat saavat toimintapaketti-opetusta täsmämuodossa. Opettaja saa valmiudet muokata opetuspaketteja myöhemmin omaa opetustaan tukevaksi.

Samalla kun oppilaat työskentelevät, tapahtuu myös opettajien ajankohtaista täydennyskoulutusta ja opetussuunnitelman sisältö ja uudet vaatimukset toiminnallisine työtapoineen avautuvat.
Mediataitojen opetusta voidaan tarjota myös vanhemmille .

ProjekTori
Saavuttaa "toiminnallinen" medialukutaito. Toiminnallinen medialukutaito sisältää jo lukemisen ja kirjoittamisen toimintoja eli kykyä ilmaisuun, mediatekstien tulkintaan ja tiedonhankintaan sekä -tuottamiseen. Luovalla tasolla mediaa osataan käyttää, soveltaa ja arvioida tarpeen mukaan. Oppimisprosessissa oppijoilta ja opettajilta vaaditaan teknisiä valmiuksia, kykyä tuottaa tietoa ja analysoida oppimateriaaleja. Oppijalle tulee tutuksi luovan prosessin perusperiaatteet ja dialogin tärkeys tuottamisessa ja analysoinnissa. Toiminnallisen medialukutaidon myötä hän ymmärtää olevansa passiivisen vastaanottajan sijaan aktiivinen, kriittinen median käyttäjä.
MEDIAPaja tavoittaisi suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat ala- ja yläkoulun osalta. Esim. 5-luokat ja 8-luokat. Pääpaino luovissa prosesseissa ja toiminnassa. Tekniikan opetus tulee ikäänkuin kaupan päälle, kun uusin tekniikka on apuna projekteissa.

Opetuspaketit:
1.mediataju
2.savi/paperi/esineet/ animaatioksi
3.tarinat kuviksi
4.kuvat tarinoiksi
5.äänimaailma kuvassa
6.blogit, wikit - prosessin tukena ja oppimisympäristönä
7.youtube - julkaisukanavana
8.virtuaalimaailmat


TÄYDENNYSKOULUTUS OPETTAJILLE
Tieto-ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus vaatii opettajalta myös verkkopedagogiikan tuntemista. Samalla tarjotaan opettajille täydennyskoulutusta erilaisten selkeiden toimintapakettien avulla. Paketti on helppo muuttaa ja soveltaa osaksi omaa opetusta.